Pentubarf ja muita ajatuksia koirien ruokinnasta

Pennut täyttivät sunnuntaina neljä viikkoa. Reilun viikon ajan olen antanut niille maistiaisia kiinteästä ruoasta. Listalla on ollut lähinnä raakaa naudan jauhelihaa, jauhettuja kalkkunan kauloja ja broilerin siipiä, höystettynä teelusikallisella kermaviiliä. Kyllä ovat nökäreet maistuneet!

Monda imettää edelleen säännöllisesti, eli maito on pentujen pääasiallinen ravinnonlähde vielä viikon-pari. On hyvä totuttaa pennut kuitenkin ajoissa kiinteään ruokaan, ettei sitten tule ongelmia, kun Monda päättää vieroittaa pennut.
Meillä aikuiset koirat syövät pääasiassa raakoja lihaisia luita, lihakasvissoseita ja sisäelimiä. Ihan "puhdasooppista" barffia en kuitenkaan harrasta, koska annan koirille silloin tällöin myös puuroja ja joskus harvoin myös kuivamuonaa.
Tällaiseen koirien ruokavalioon olen päätynyt aikoinaan Dongon takia. Dongo ei pentuna sulattanut nappuloita, vaan oksensi ne yleensä kohta syötyään lähes sulamattomina ulos. Tilanne korjautui välittömästi, kun aloin tarjota koiralle oikeaa ruokaa kuivien nappuloiden sijaan. Kun Monda tuli taloon kaksi vuotta myöhemmin, siirsin sen saman tien 10 viikkoisena pentuna raakaruoalle. Monda kasvoi hienosti ja yksivuotiaana sai lonkkakuvauksistakin terveen paperit. Näistä kokemuksista rohkaistuneena olen nyt sitten päättänyt kasvattaa nämä ensimmäiset omat pennutkin raakaruoalla. Tottakai annan niiden maistella myös kuivamuonaa ennen luovutusikää, siltä varalta, että ainakin toinen pennuista lähtee jossain vaiheessa uuteen kotiin, jossa ei jostain syystä voida  raakaruokaa (ainakaan yksinomaan) tarjota.
Ihmettelen, mistä on tullut sellainen käsitys, että raakaruokinta olisi jotenkin vaikeaa tai ihmeellistä salatiedettä, jossa pitää laskea monimutkaisesti eri ravintoaineiden saanti, jotta koira varmasti saa kaiken tarvitsemansa. Minä olen luottanut siihen, että kun pitää huolen siitä, että n. 50-60 % koiran syömästä ruoasta on lihaisia luita ja loput 40-50 % antaa monipuolisesti erilaisia liha-kasvis ja sisäelinseoksia, raakaa kananmunaa ja kasvis- ja lohiöljyjä, niin koira saa kaiken tarvitsemansa. Koiran, niin kuin ihmisenkään, ei tarvitse saada joka aterialla tai edes joka päivä kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita, mikään puutostila ei kehity päivässä! Riittää, kun viikon-parin aikana koira saa riittävästi kaikkea tarvitsemaansa.

Me ihmiset olemme nykyään vähän fanaattisia ruoan suhteen ja kehitämme herkästi vahvoja mielipiteitä siitä, mikä on se ainoa oikea ruokavalio, jota kaikkien järkevien ihmisten tulisi noudattaa. Minä sen sijaan uskon edelleen monipuolisuuteen ja hyviin, puhtaisiin raaka-aineisiin, oli sitten kyse omasta tai koirieni ruokavaliosta!