Pennut viikon vanhoja

Pennut ovat kasvaneet hurjaa vauhtia ja ovat jo yli tuplanneet syntymäpainonsa! Nimistäkin päästiin perheen sisällä yksimielisyyteen: työstä tuli Artemis ja pojasta Áros. Tyttö nimettiin siis kreikkalaisen metsästyksen jumalattaren mukaan ja poika sai  unkarilaisen nimen, joka tarkoittaa suomeksi kallisarvoista.
Monda on voinut hyvin ja imettää pentuja tunnollisesti. Tänä aamuna sille ei kuitenkaan ruoka maistunut ja ehdin jo vähän huolestua. Se vaikutti apaattiselta, muttei sairaalta. Tulin siihen tulokseen keskusteltuani kokeeneen kasvattajan kanssa, että se alkaa jo kaivata normaaleja rutiineja ja muun lauman seuraa, joten  otin iltapäivällä Mondan mukaan lenkille. No, selvisi ruokahaluttomuudenkin syy: vatsa oli kuralla! Monda ja Dongo nauttivat yhteisestä lenkistä selvästi ja sen jälkeen Monda onkin taas maannut pentulaatikossa ihan tyytyväisenä. Ja nyt illalla ruokakin jo maistui!

Mondan ja Dongon pennut

Mondalle ja Dongolle syntyi viime sunnuntaina kaksi eläväistä pentua. Yksi pentu valitettavasti syntyi kuolleena. Synnytys oli kohtuullisen nopea, sillä kaikki pennut olivat ulkona reilussa tunnissa. Ensimmäinen pentu oli suurin ja sen työntäminen olikin Mondalle se kaikkein suurin ponnistus. Iso tyttö painoi syntyessään 288g. Seuraava oli poika, mutta oli ilmeisesti kärsinyt hapen puutteesta liian pitkään eikä elvytysyrityksistä ollut enää apua. Kolmas pentu syntyi pian kuolleen perään ja on elinvoimainen pieni poika, painoa syntyessä 246g. Monda hoitaa pentujaan tunnollisesti ja poistuu pentulaatikosta lähinnä vain tarpeilleen. Kaikki perheenjäsenet ovat saaneet tulla katsomaan pentuja, ainoastaan pentujen isää, Dongoa, Monda ei päästä lähellekään. Dongo saakin toistaiseksi tyytyä kuuntelemaan oven takaa kummallista vikinää pentulaatikosta ja ihmettelemään tyttökaverinsa outoa käytöstä. Miten siitä nyt on yhtäkkiä tullut noin vihamielinen? Mitä olen tehnyt väärin?

Lammasmaailma

Meillä on ollut Suomenlampaita nyt kaksi vuotta. Tänä syksynä myimme ensimmäistä kertaa suoramyynnillä lihaa asiakkaille, jotka eivät kaikki olleet sukulaisia tai tuttavia! Markkinointi meni ihan puskaradiolla eikä vaatinut kuin muutaman sähköpostin lähettämistä. Ruhoja tuli myyntiin 17 kpl ja kaikki varattiin samantien. Ihmiset ovat selvästikin kiinnostuneita ostamaan suoraan tilalta, varsinkin jos kyse on tuttavasta tai tuttavan tuttavasta. Sain paljon palautetta nimenomaan juuri tästä: että on hienoa ostaa lampaanlihaa, kun tietää, mistä se on peräisin ja että eläimellä on ollut hyvä elämä. Silloin ruokaa voi nauttia hyvällä omallatunnolla!
Näyttää siis siltä, että ainakin osa ihmisistä on kiinnostunut ruuan alkuperästä ja tuotantotavoista. Lähellä, eetisesti ja ympäristöystävällisesti tuotetusta ruuasta ollaan myös valmiita maksamaan tuottajalle parempi korvaus.
Meillä on tällä hetkellä 15 uuhta, joten tuotanto on pienimuotoista ja sellaisena varmasti pysyy. Siksi emme ensi vuonnakaan luultavasti pysty vastaamaan kysyntään omalla tuotannollamme. No, onneksi lähialueella on muitakin lammastiloja, ettei kenenkään tarvitse tyhjin vatsoin jäädä! Me lampurit olemme aika hyvin verkostoituneita ja välitämme toisillemme mielellään asiakkaita, jos itsellä ei ole mitä myydä.  Tällaisen yhteistyön ja verkostoitumisen "hedelmänä" syntyi myös eläinlääkärien Eero ja Johanna Rautiaisen Lammasmaailma oy, jonka tarkoituksena on vastata lisääntyvään kotimaiseen lampaanlihan kysyntään ja kehittää kotimaista lammastuotantoa yhdessä lampurien kanssa! Minäkin olen mukana, eli minut löytää nykyisin Tampereen kauppahallin Lammasmaailmasta joka tiistai ja perjantai. Myymme kaikkea hyvää, mitä lampaasta saa: lihaa, taljoja, villoja, lankoja, käsitöitä, mahtavia huovutustöitä jne. Lammasmaailmalla on nettisivut, www.lammasmaailma.fi ja yritys löytyy myös facebookista. Käykää tutustumassa!
Suosittelen Lammasmaailmaa ihan sydämestäni, koska lampurina minulle on tärkeää edistää Suomalaista lammastuotantoa, jotta teidän ihmisten olisi entistä helpompi saada aitoja, kotimaisia raaka-aineita niin ruokapöytään kuin lämmikkeeksi talven pakkasiin!

Pentulaatikko

Pentulaatikko odottaa uusia asukkaita! Mondalla on nyt viimeinen tiineysviikko alkanut ja pentuja odotellaan siis ensi viikon loppupuolella. Monda on edelleen pirteä ja lähtee innolla mukaan metsälenkille. Ruokahalu on ihan pohjaton: Monda syö raakaruokaa reilu puoli kiloa päivässä ja lisäksi totuttelee pentujen kuivamuonaan pieninä annoksina. Meillähän koirat syövät normaalisti vain lihaisia luita ja liha-sisäelin-kasvismössöjä ja jonkin verran puuroa. Samoja sörsseleitä tarjoamme sitten pennuillekin, mutta totutamme ne myös kuivamuonaan siltä varalta, että tulevissa kodeissaan eivät raakaruokaa saa. Toivon tietysti, että löydämme pennuille kodit, joissa halutaan tarjota pennuille monipuolista ruokaa, eikä pelkästään teollisia valmisteita. No, ruokinta-aiheesta lisää joskus toiste.
Me olemme yrittäneet valmistautua synnytykseen ja pentujen tuloon paitsi pentulaatikon kokoamisella, myös lukemalla kirjallisuutta, keskustelemalla muiden kasvattajien kanssa ja tekemällä tarvittavia hankintoja. Olen valmistellut yhden huoneista pentuja ja emää varten ja ajattelin siirtyä nukkumaan sinne, kun synnytys lähestyy. Nyt vain sitten mittaillaan Mondan lämpöjä päivittäin ja jännitetään!